OLD LINETietoa old line siperianhuskyista

Imagen
Img
Lyhyesti old linesta

Old line on nimensä mukaan vanha linja, jonka jalostuksessa pyritään rodunomaiseen, hyväluonteiseen, alkuperäiseen ja arktiseen, työskentelyyn kykenevään siperianhuskyyn. Siis rakenne säilyy alkuperäisen käytön kannalta oikeana. Jalostus yhdistää kaksi päämäärää: rodunomaisen, rotumääritelmän mukaisen ulkomuodon sekä oikeat käyttöominaisuudet. Tässä koiran työtä katsotaan enemmän retkeilyn, ei nopeuskilpailujen kannalta; siperianhuskyhan on rotumääritelmän mukaan nopein arktisista roduista, mutta sen ei tarvitse olla nopeampi kuin vinttikoiratyyppiset koirat.

Siperianhusky oli alun alkaen työskentelevä rotu. Koirat, jotka Pohjois-Amerikassa, rodun rekisteröintimaassa, voittivat valjakkokilpailuissa, voittivat myös näyttelyitä. Monilla kilpa-ajajilla oli valjakossaan muotovalioita. Koirissa yhdistyi käyttö ja ulkomuoto. Kun rotu tuli hyvin suosituksi, alkoi valtaosa rodun kasvattajista kasvattaa koiria joko näyttelyihin tai kilpailuihin omasta mielenkiinnostaan riippuen. Monet kilpakennelit alkoivat kasvattaa alaskanhuskyja, monirotuisia vetokoiria, siperianhuskyjen ohella saadakseen nopeampia kilpakoiria yhä vaativimmiksi käyviin kilpailuihin. Myös kilpasiperianhuskyt erikoistuessaan vain kilpakäyttöön muuttuivat yhä kevyemmiksi ja vinttikoiramaisemmiksi ja ulkomuodoltaan epätasaisemmiksi. Nimitystä old line, vanha linja, alettiin käyttää näistä "vanhanmallisista", ensin olleista, luustoltaan vankemmista koirista, koska uudentyyppiset, kevyet kilpakoirat olivat "uutta linjaa". Suomeen kilpahuskyt tulivat 1970-luvun lopulla, sitä ennen maassamme oli vain old line siperianhuskeja.

Kesällä 2015 Old Line rekisteröitiin yhteisön tavaramerkiksi. SPY ry. on virallinen Old Line siperianhuskyjen yhdistys ja sen jalostustoimikunta ohjaa ja valvoo Old Line koirien jalostusta. Sillä on selkeästi tiukemmat kriteerit jalostuksessa kuin rotujärjestöllä tai Suomen Kennelliitolla.

Moderni show-linja eriytyi 1980-luvun alussa muodin muutoksia seuraavan tyypin mukaiseksi, jossa korostetaan tiettyjä, liioiteltuja ulkonäön yksityiskohtia niinkään välttämättä välittämättä työhön perustuvasta rakenteesta. Muutamat kennelit pitäytyivät kuitenkin alkuperäisessä old line tyypissä, mm. Troika´s, Siberkirk´s, Talocon, Ginger Blu, Baltic, Fjiordlund´s. Nämä old line kennelit ylläpitivät noiden vanhojen kenneleiden linjoja, mm. Monadnock, Frosty Aire, Marlytuk, Norstarr, Almaring, Savdajaures, Koryak, eivätkä sekoittaneet modernia show-linjaa eivätkä kevyttä kilpalinjaa kasvatteihinsa. Vanhojen old line kantakennelien koirat polveutuvat hitaalla sukupolvenvaihdoksella suoraan Leonhard Seppalan alkuperäisistä Siperian tuonneista. Aiemmin oli lisäksi muutamia old linea kasvattavia kenneleitä, jotka kuitenkin myöhemmin lipsuivat old linesta.

Old line kasvattajat haluavat säilyttää siperianhuskyn tyypin sellaisena kuin se aikoinaan Siperiassa oli ja vaalia niitä arktisia ominaisuuksia (esim. kunnon keskipitkä turkki, mikä saattaa hämätä kokemattomampaa luulemaan, että koira on luustoltaan raskas), jotka aikoinaan tekivät mahdolliseksi sen, että tämä rotu on säilynyt meidän päiviimme. Hyvän luonteen merkitystä korostetaan jalostustyössä; huonoluonteinen koira ei ole hyvä käyttö- eikä seurakoira. Old line koirissa on myös sukupolvenvaihdos ollut hidasta, jopa vain10-15 sukupolvea ensimmäisiin rekisteröityihin siperianhuskeihin eri kytköksien kautta.

Old line kenneleitä ei ole enää montaa maailmassa, Amerikassa muutamia, pohjoismaissa kolme. Euroopasta joitakin, joissa on sekoitettu show- ja vanhaa linjaa. Old line siperianhusky sopii sekä valjakkotyöskentelyyn retkeillessä harrastuskoiraksi että aktiivisen liikkuvan perheen seurakoiraksi ihastuttavan luonteensa vuoksi.

Pidempi esittely old line siperianhuskyista

Tulossa myöhemmin!